Suomalainen säeromaani täyttää ihan näillä
näppäimillä kymmenen vuotta, sillä Kirsti KurosenPaha puuska
ilmestyi alkuvuodesta 2015. Minulla ei ollut tästä lähestyvästä tasavuodesta
mielikuvaa, kun loppukesällä ehdotin vetämälleni LYLLin lukupiirille joulukuun
kokoontumisen teemaksi säeromaania. Minulla ei myöskään ollut aavistusta siitä,
että lohjalainen kollegamme Satu Tammela oli keväämmällä julkaissut esikoisteoksensa
Murtumia, joka on nimenomaan säeromaani.
Yhdistimme ehdotukseni ja Murtumia siten, että
kutsuimme Satu Tammelan lukupiirin vieraaksi ja päätimme lukea paitsi Murtumia-säeromaanin
myös muita säeromaaneja.
Olen koonnut eri tahoilta löytämiäni ja saamieni vinkkien perusteella listaa suomeksi ilmestyneistä ja vuonna 2025 tulossa olevista säeromaaneista:
Elizabeth
Acevedo: Runoilija X (Karisto, 2019, suom. Leena Ojalatva)
Elizabeth Acevedo: Maata jalkojen alle(Karisto, 2021, suom. Leena Ojalatva)
Sarah Crossan: Kuunnousu (S&S, 2020, suom. Kaisa Kattelus)
Sarah Crossan: Yksi (S&S, 2018, suom. Kaisa Kattelus)
Sini Helminen: Kunnes kuolen (Myllylahti, 2024)
Kirsti Kuronen: Paha puuska (Karisto, 2015)
Kirsti Kuronen: Pönttö (Karisto, 2017)
Kirsti Kuronen: Merikki (Karisto, 2019)
Aino Leppänen: Luk(i)ossa (Myllylahti, 2024)
Aino Leppänen: Luk(i)ossa tokalla (Myllylahti, 2024)
Aino Leppänen: Luk(i)osta kesälomalla (Myllylahti, 2025)
Tiia Mattila: Humalan soundtrack (Myllylahti, 2025)
Tittamari Marttinen: Tähdet syntyvät sattumalta (Rakkausmyrsky-sarja 1)
(Kvaliti, 2024)
Tittamari Marttinen: Toinen sadetta, toinen tuulta (Rakkausmyrsky-sarja 2) (Kvaliti,
2024)
Tittamari Marttinen: Myrskyn jälkeen aurinko (Rakkausmyrsky-sarja 3) (Kvaliti, 2024)
J. S. Meresmaa: Dodo (Myllylahti, 2020)
J. S. Meresmaa: Khimaira (Myllylahti, 2021)
J. S. Meresmaa: Kerberos (Myllylahti, 2022)
Anne Muohonen: Kuuden kättelyn sääntö (Hertta, 2025)
Anne Muhonen: Greipinkeltainen tulevaisuus (omakustanne, 2024)
Sara Norja: Kummajaisten kesä (Nysalor, 2023)
Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus (2021, Otava, suom. Niko Toiskallio)
Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais(Otava, 2021)
Hanna van der Steen: Punapipoinen poika (Kvaliti, 2022)
Satu Tammela: Murtumia (Kaarna, 2024)
Dess Terentjeva: Ihana (WSOY, 2021)
Dess Terentjeva: Freestyle (WSOY, 2023)
Dess Terentjeva: Zeno (WSOY, 2024)
Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi (S&S, 2021, suom. Katja Laaksonen)
Sinikka Vuola: Myrskyn anatomia (WSOY, 2024)
Sanni Ylimartimo: Pimeässä hohtavat tähdet (Otava, 2022)
Päivitän mielelläni listaa vinkkienne perusteella, joten
jättäkää tiedot puuttuvista ja uusista suomenkielisistä säeromaaneista
kommentteihin alle. Kiitos!
Kerrataan tähän vielä Wikipedian määritelmä säeromaanille:
”Säeromaani on kaunokirjallisuuden laji, jossa kerronta etenee
ilmavasti lyhyiden säkeiden muodossa. Se on noussut
maailmantietoisuuteen 2010-luvulla nuortenaikuisten kirjallisuuden suosion
myötä. Suomenkielisen termin lajille esitteli kirjailija Anneli Kanto. Ensimmäinen
Suomessa säeromaaneja kirjoittanut kirjailija on Kirsti Kuronen,
jolta on julkaistu säeromaanit Paha puuska, Pönttö ja Merikki.”
Harmillisesti tuo Wikipedian artikkeli ei ole viime vuosina
päivittynyt.
Satu Tammelan Murtumia on hyvin tyypillinen
säeromaani, eli se on nuortenkirja, joka tietysti sopii loistavasti myös aikuisille
luettavaksi. Päähenkilö Frida elää lapsuuden ja nuoruuden murroskohdassa
seitsemännen kouluvuoden alussa, kun siirrytään alakoulusta yläkouluun. Frida
on vielä kesälomalla nauttinut mielikuvitusleikistä parhaan ystävänsä Liinan
kanssa salaisessa metsässä.
Tytöt ovat olleet erottamattomat, ja Vaahterametsän
siimeksessä leikin pyörteissä heistä on tullut keijuystävät Isador ja Isidir. Kun
seiskaluokka alkaa, ei Liina enää halua olla hohtavasiipinen keijutyttö Isidir.
Muutenkin kaikki menee pilalle, kun Liina omavaltaisesti tuo Vaahterametsään
ärsyttävän Ninon.
Nino on tyttöjen luokkakaveri, sanavalmis, kovaääninen ja tumma
komistus, joka alkaa salaisesti kiehtoa myös ujoa Fridaa. Poika tuntuu
kuitenkin olevan kauniin ja itsevarman Liinan poikaystävä.
Frida kipuilee murrosiän alkua muutenkin. Kotona on vaikeaa,
kun isän suhde työkaveriin paljastuu. Sekä äiti että Frida käyvät salaa itkemässä
huoliaan vaatehuoneessa, ennen kuin he muuttavat kerrostaloon, samaan, jossa
Ninon perhe asuu. Pojan koti ja tausta ovat kuitenkin erilaiset kuin Fridan. Törmäyksiä
on siis luvassa, kun Fridan ja Ninon välit syyslukukauden aikana vaivihkaa
muuttuvat.
Säeromaanin ideaan liittyy oikeinkirjoitusnormien
viskaaminen nurkkaan. Tammela on ammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden
opettaja, joten se lienee ollut sekä vaikeaa että vapauttavaa. Murtumissa
ei ole pisteitä eikä pilkkuja, mutta kysymys- ja huutomerkkejä vilahtelee
tarvittaessa. Lukuja ei ole nimetty, mutta ne on numeroitu.
Tammela käyttää myös jonkin verran typografisia keinoja.
Unijaksot on erotettu muusta tekstistä kursiivilla, ja joissakin kohdissa
kirjasinkoko vaihtelee korostaen Fridan mielentiloja ja tunteita. Muuten tekstin
ulkoasu on melko maltillinen.
Murtumia on säeromaanille ominaisesti nopealukuinen
teos. Säeromaanin rivien väliin voi kuitenkin mahtua paljon, niin Murtumienkin.
Tammela tavoittaa hienosti nuorten ajatusmaailman ja tunnekuohut, ensimmäiset hapuilevat
seurusteluyritykset, kaverisuhteiden karikot ja muut tavallisen arjen
kipukohdat. Murtumia on myös lempeä romaani, sillä vaikka kaikki tuntuu
välillä murenevan Fridan ympäriltä ja maailma näyttää mustalta, asiat kuitenkin
lopulta järjestyvät tavalla tai toisella.
Satu Tammela: Murtumia
Kaarna 2024. 138 s.
Ostettu.